Saturday, February 05, 2011

Kevään 2011 ohjelma

Digikauteen siirtyminen tuotti ainakin vaivaa. Tuloksiakin. Uutta ja vanhaa elokuvaa digimuodossa. Klassikkoja alkaa tulla uusintakierrokselle isolle kankaalle, nyt diginä. Ehkä on kuva parempi, ehkä on ääni parempi. Tiedä häntä, kuva on ainakin yhtä suuri kuin ennenkin. Katsotaan nyt. Tässä ajassahan sitä on elettävä eikä huomisessa.


Ohjelma, kevät 2011 Lauantaisin klo 14.00 (muuttunut aika), Studio 123


5.3.2011 Cocteau: Orfeus, 1960

Jean Marais, nuori runoilija Orfeus, etsii inspistä silloisessa nyjyajan Pariisissa, vuonna 1949. Näkyvän ja näkymättömän draamassa Kuolema rakastuu runoilijaan ja uhrautuu, jotta runoilijasta tulisi kuolematon. Peilin läpi toiseen maailmaan mennään taatusti analogisilla trikeillä. Digikopio, suoraan vuodelta 1949!

19.3.2011 Polanski: Inho, 1965

Lontoossa svengaa, mutta Carolilla viiraa. Etenkin tuo seksipuoli ongelmoitsee aikuisuuteen siirtymistä. Catherine Deneuve esittää nuoren naisen vajoamisen omaan maailmaansa ja harhoihin tässä nuoren lupaavan puolalaisohjaajan ensimmäisessä länsielokuvassa. Isosisko Franqoise Dorleac esittää isosiskoa, muistaakseni. Kulttiklassikko myös kauhufilminä. Tehosteet, kuten käytävän kumiseinä, tehtiin mekaanisoptisesti. Eli tehosteet teki kirvesmies! Ja ne toimivat kuin tauti tässä digirestauraatiossa.

2.4.2011 Bier: Kosto, 2010

Dogma-troikan ainokainen nainen Susanne Bier tulkitsee asian Poikki halki ja pinoon - menetelmällä. Tulkinnanvaraa ei tarvita. Tyyli tuotti Oscarin elokuvalle. Lääkäri Anton (Mikael Persbrandt sopivasti räjähtäneen näköisenä...) toimii Afrikassa pakolaisleirin lääkärinä. Perheen luona Tanskassa kerkiää käymään silloin tällöin. Äitiään kaipaava poika lipeää kännykkäisän otteesta. Pojan ja kaverin vihan ja koston kierre rinnastuu Afrikan tapahtumiin. Persbrandt on taas hintansa väärti, vakuuttava, karismaattinen. Poikien roolisuoritukset ovat hämmästyttäviä.

16.4.2011 Jeunet: Micmacs, 2009

Jeunet, Jean-Pierre, tapailee pehmennellä kovaa ns. reaalimaailmaa satupätkillä kuten kuulussa Ameliessakin. Filmivuokraamon mies Bazil saa vahingossa kuulan kalloon, mutta jää reaalieloon. Se jatkuu vaan ei entisellään. Uusia ihmisiä löytyy kaatopaikalta, Basil verkostoituu. Hän rupeaa aseteollisuuden tuliseksi vastustajaksi.
Kierrätyskeskuksessa Ranskan ykköskoomikot pyörittävät niin monimutkaista juonikuviota, että tarkoitus pääsee unohtumaan. Niin mikä tarkoitus? (kirj. huom.)
Tyylitelty kuvaus, hyvä aloitus, kompastuu omaan näppäryyteensä. Sanoi kriitikko. (Lienee korjannut paljon aineita. Kirj. huom.)